Mitä eroa on maisemasuunnittelulla ja maisemarakentamisella?

Maisemasuunnittelu ja maisemarakentaminen ovat kaksi erillistä vaihetta samassa prosessissa: suunnittelu tuottaa dokumentit ja ratkaisut, rakentaminen toteuttaa ne fyysisesti maastossa. Molemmat ovat välttämättömiä laadukkaan ulkoympäristön syntymiselle, mutta ne vaativat erilaista osaamista ja tapahtuvat eri vaiheissa hanketta. Seuraavissa osioissa käydään läpi kummankin sisältö, niiden suhde toisiinsa ja se, milloin asiantuntija kannattaa ottaa mukaan.

Mitä maisemasuunnitteluun kuuluu käytännössä?

Maisemasuunnittelu on prosessi, jossa selvitetään alueen lähtötiedot, määritellään tavoitteet ja laaditaan suunnitelmat ulkoympäristön toteuttamiseksi. Lopputulos on dokumenttipaketti, joka ohjaa rakentamista: piirustukset, työselostukset, kasvillisuusluettelot ja muut tekniset asiakirjat.

Käytännössä maisemasuunnittelu etenee vaiheittain. Ensin kartoitetaan olemassa oleva tilanne: maaperä, kasvillisuus, korkeuserot, kulkuyhteydet ja ympäröivä rakennettu ympäristö. Tämän jälkeen laaditaan luonnoksia, joita kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Prosessi voi edetä kaavatason yleissuunnittelusta aina yksityiskohtaiseen toteutussuunnitteluun, jossa jokainen rakenne, istutus ja pintamateriaali määritellään tarkasti.

Maisemasuunnitteluun sisältyvät muun muassa:

• Kehittämis- ja yleissuunnitelmat
• Kaavatason suunnitelmat
• Toteutussuunnitelmat pihapiireille, puistoille ja kaupunkitiloille
• Kasvillisuussuunnittelu ja viherrakentamisen ohjaus
• Tietomallipohjaiset suunnitelmat

Hyvä vihersuunnittelu ottaa huomioon myös pohjoisen ilmaston erityispiirteet. Suomessa kaikki kuusi vuodenaikaa asettavat omat vaatimuksensa sekä materiaalivalinnoille että kasvillisuudelle, ja tämä näkyy suunnitteluratkaisuissa konkreettisesti.

Mitä maisemarakentaminen tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään?

Maisemarakentaminen on suunnitelmien fyysistä toteuttamista maastossa. Se kattaa kaikki ulkoalueiden rakennustyöt: maanmuokkauksen, pintarakenteiden tekemisen, kasvillisuuden istuttamisen, kalusteiden ja varusteiden asentamisen sekä muut viherrakentamisen työvaiheet.

Maisemarakentaminen edellyttää ammattitaitoisia urakoitsijoita, oikeaa ajoitusta ja laadunvalvontaa. Esimerkiksi istutustyöt on tehtävä oikeaan vuodenaikaan, ja maarakennustyöt on sovitettava yhteen muun rakentamisen kanssa. Rakentamisvaiheessa suunnitelmat muuttuvat konkreettiseksi ympäristöksi, joten poikkeamat suunnitelmista voivat vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi.

Tyypillisiä maisemarakentamisen töitä ovat:

• Maanleikkaus ja täyttötyöt, korkeusasemien muokkaus
• Päällysteet, kivetykset ja muut pintarakenteet
• Kasvillisuuden istutus ja nurmialueiden perustaminen
• Kalusteet, valaistus ja leikkivälineet
• Kuivatusjärjestelmät ja hulevesiratkaisut

Mikä on maisemasuunnittelun ja maisemarakentamisen tärkein ero?

Tärkein ero on se, että maisemasuunnittelu on ajattelua ja dokumentointia, maisemarakentaminen on tekemistä ja toteuttamista. Suunnittelu tapahtuu ennen rakentamista ja luo perustan sille, mitä ja miten rakennetaan. Ilman suunnitelmia rakentaminen on arvailua, ilman rakentamista suunnitelmat jäävät paperille.

Toinen keskeinen ero on vastuunjako. Suunnittelija vastaa ratkaisujen toimivuudesta, esteettisyydestä ja teknisestä oikeellisuudesta. Rakentaja vastaa siitä, että suunnitelmat toteutuvat laadukkaasti ja aikataulun mukaisesti. Nämä roolit voivat olla eri organisaatioilla, mutta niiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä.

Maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta suunnittelu ja rakentaminen muodostavat jatkumon: laadukas lopputulos syntyy vain, kun molemmat vaiheet on hoidettu ammattitaitoisesti ja ne tukevat toisiaan koko hankkeen ajan.

Tarvitaanko molempia jokaisessa projektissa?

Käytännössä kyllä. Jokainen ulkoalueiden rakentamishanke tarvitsee jonkinasteista suunnittelua ennen toteutusta, ja jokainen suunnitelma on tehty toteutusta varten. Suunnittelun laajuus vaihtelee hankkeen koon ja vaativuuden mukaan, mutta kokonaan ilman suunnittelua ei kannata rakentaa.

Pienemmässä hankkeessa, kuten yksittäisen pihan kunnostuksessa, suunnitteluvaihe voi olla kevyempi. Laajemmissa kohteissa, kuten kaupunkipuistoissa, liikennealueilla tai asuntokorttelien pihapiireissä, tarvitaan useita suunnitteluvaiheiden tasoja ennen kuin rakentaminen voi alkaa. Mitä monimutkaisempi hanke, sitä tärkeämpää on, että suunnittelu on perusteellista ja dokumentointi kattavaa.

On myös tilanteita, joissa rakentamisen aikana ilmenee yllätyksiä, kuten odottamattomia maaperäolosuhteita tai muuttuneita reunaehtoja. Näissä tapauksissa suunnittelija on tarpeen pitää mukana koko rakentamisen ajan, jotta ratkaisut voidaan päivittää nopeasti ilman, että hankkeen kokonaislaatu kärsii.

Kuka vastaa maisemasuunnittelusta ja kuka rakentamisesta?

Maisemasuunnittelusta vastaa maisema-arkkitehti tai maisemasuunnittelija, jolla on alan koulutus ja osaaminen. Maisemarakentamisesta vastaavat viherrakentamiseen erikoistuneet urakoitsijat, joilla on käytännön kokemus ulkoalueiden toteutuksesta. Nämä ovat eri ammattiryhmät, joilla on omat vastuualueensa.

Tilaajan eli rakennuttajan tai kiinteistökehittäjän tehtävä on varmistaa, että molemmat osapuolet ovat mukana hankkeessa oikeaan aikaan ja että niiden välillä on selkeä tiedonkulku. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnittelija on valittu ennen kuin rakentamisesta aletaan sopia, ja että suunnitelmat ovat riittävän valmiit ennen urakkaneuvotteluja.

Joissain hankkeissa maisema-arkkitehti toimii myös rakentamisen valvojana, jolloin sama asiantuntija seuraa, että toteutus vastaa suunnitelmia. Tämä on erityisen hyödyllistä kohteissa, joissa laatu ja yksityiskohdat ovat keskeisiä, kuten julkisissa kaupunkitiloissa tai vaativissa puistokohteissa.

Milloin kannattaa ottaa maisema-arkkitehti mukaan hankkeeseen?

Maisema-arkkitehti kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluiten jo hankesuunnitteluvaiheessa. Mitä aiemmin ulkoalueiden suunnittelu integroidaan osaksi kokonaissuunnittelua, sitä paremmin ympäristöratkaisut voidaan sovittaa yhteen muun rakentamisen kanssa ja sitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen.

Myöhäinen mukaan ottaminen johtaa usein kompromisseihin: ulkoalueet jäävät muun rakentamisen jälkeen, niille ei ole jätetty riittävästi tilaa tai budjettia, ja suunnittelija joutuu ratkaisemaan ongelmia, jotka olisi voitu välttää aiemmalla yhteistyöllä. Tämä näkyy lopulta sekä ympäristön laadussa että kustannuksissa.

Erityisesti seuraavissa tilanteissa maisema-arkkitehdin varhainen mukanaolo on perusteltua:

• Uudet asuinalueet, kaupunkikorttelit tai yritysalueet
• Julkiset puistot, aukiot ja liikennealueet
• Retkeily- ja virkistysalueiden kehittäminen
• Kohteet, joissa ekologiset arvot tai kaupunkikuva ovat keskeisiä
• Hankkeet, joissa tarvitaan kaavatason suunnittelua tai viranomaisyhteistyötä

Me VSU:lla olemme mukana hankkeissa selvitysvaiheesta toteutussuunnitteluun. Jos maisemasuunnittelu tai maisemarakentamisen ohjaus on ajankohtaista, ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja katsotaan yhdessä, miten voimme parhaiten palvella hankettanne.