Mitä kaupunkivihreän suunnittelu tarkoittaa?

Kaupunkivihreän suunnittelu tarkoittaa prosessia, jossa kaupunki- tai taajama-alueille suunnitellaan viheralueita, kasvillisuutta ja luontoelementtejä niin, että ne palvelevat sekä ihmisiä että ympäristöä. Suunnittelu kattaa kaiken puistoista pihoihin, katuvihreästä virkistysalueisiin ja hulevesiratkaisuihin. Kyse ei ole pelkästä estetiikasta, vaan toimivasta, terveellisestä ja kestävästä kaupunkiympäristöstä. Alla käymme läpi kaupunkivihreän suunnittelun tärkeimmät kysymykset vaihe vaiheelta.

Mitä elementtejä kaupunkivihreä pitää sisällään?

Kaupunkivihreä on kattotermi kaikille kaupunkiympäristön viherelementeille. Se sisältää puistot, puukujanteet, niityt, viherkatot, hulevesialtaat, piha-alueet, katupuut ja istutukset sekä virkistys- ja retkeilyalueet. Kaupunkivihreä on siis paljon enemmän kuin nurmikko tai muutama penkki puiston laidalla.

Käytännössä kaupunkivihreä jaetaan usein seuraaviin elementteihin:

• Puistot ja leikkialueet tarjoavat asukkaille virkistystä, kohtaamispaikkoja ja liikuntamahdollisuuksia.
• Katuvihreä eli katupuut, istutusaltaat ja viherkaisteet pehmentävät kaupunkikuvaa ja viilentävät katuja kesällä.
• Viherkatot ja viherrakenteet hyödyntävät rakennusten pintoja kasvillisuudelle ja parantavat hulevesien hallintaa.
• Hulevesialueet kuten kosteikot, imeytysaltaat ja viherpainanteet ohjaavat sadevedet hallitusti pois rakenteista.
• Virkistys- ja retkeilyalueet yhdistävät luonnon ja kaupungin tarjoamalla laajempia luontokokemuksia lähellä asutusta.
• Asuin- ja yrityspihat ovat osa kaupunkivihreää silloin, kun niiden suunnittelu tehdään osana laajempaa ympäristökokonaisuutta.

Kaupunkivihreä ei ole irrallinen lisä muuhun kaupunkisuunnitteluun. Parhaimmillaan se on sisäänrakennettu osa kaupunkirakenteen toimintaa: se sitoo hiiltä, viilentää lämpösaarekkeita, hallitsee hulevesiä ja lisää asukkaiden hyvinvointia.

Kuka suunnittelee kaupunkivihreää?

Kaupunkivihreää suunnittelevat ensisijaisesti maisema-arkkitehdit, joilla on koulutus sekä ympäristösuunnitteluun että ekologiseen ajatteluun. Suunnittelutyöhön osallistuu usein myös kaupunkisuunnittelijoita, ympäristöinsinöörejä, rakennusarkkitehteja ja liikenneasiantuntijoita riippuen projektin laajuudesta.

Maisema-arkkitehdin rooli on erityinen, koska hän ymmärtää sekä luonnon prosessit että rakennetun ympäristön vaatimukset. Hän osaa sovittaa kasvillisuuden, maaston muodot, pintamateriaalit ja käyttäjien tarpeet yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tilaajina toimivat tyypillisesti:

• Kunnat ja kaupungit, jotka kehittävät julkisia viheralueita
• Rakennuttajat ja kiinteistökehittäjät, jotka tarvitsevat piha- ja ympäristösuunnitelmia
• Valtion laitokset, kuten väyläviranomaiset tai puistoalueiden hallinnoijat
• Yritykset, jotka haluavat kehittää toimitilojen ympäristöjä

Hyvä kaupunkivihreän suunnittelu syntyy aina yhteistyöstä. Suunnittelija tuo asiantuntemuksen, mutta tilaaja tuntee paikan, käyttäjät ja tarpeet.

Miten kaupunkivihreän suunnittelu etenee vaihe vaiheelta?

Kaupunkivihreän suunnittelu etenee vaiheistetussa prosessissa, joka alkaa lähtötietojen keräämisestä ja päättyy toteutussuunnitelmaan. Prosessin pituus ja laajuus vaihtelevat projektin koon mukaan, mutta perusrakenne on useimmissa hankkeissa sama.

Tyypillinen suunnitteluprosessi etenee näin:

1. Lähtötietojen keruu ja maastoanalyysi: Selvitetään alueen nykytila, kasvillisuus, maaperä, vesiolosuhteet ja käyttäjätarpeet.
2. Tavoitteiden määrittely: Asiakas ja suunnittelija sopivat yhdessä, mitä suunnittelulla halutaan saavuttaa.
3. Luonnosvaihe: Laaditaan erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja, joita vertaillaan ja kehitetään yhdessä tilaajan kanssa.
4. Yleissuunnitelma: Valittu vaihtoehto tarkennetaan yleissuunnitelmaksi, joka osoittaa kokonaisratkaisun periaatteet.
5. Toteutussuunnitelma: Laaditaan rakentamista varten tarvittavat yksityiskohtaiset piirustukset, detaljisuunnitelmat ja työselostukset.
6. Rakentamisen aikainen valvonta: Maisema-arkkitehti voi osallistua työmaavalvontaan varmistaakseen, että suunnitelmat toteutuvat oikein.

Prosessiin kuuluu usein myös osallistaminen: asukkaat, käyttäjät tai muut sidosryhmät voivat antaa palautetta suunnitelmista jo luonnosvaiheessa. Tämä parantaa lopputuloksen toimivuutta ja hyväksyttävyyttä.

Miksi kaupunkivihreä suunnitellaan kaikki vuodenajat huomioiden?

Kaupunkivihreä suunnitellaan kaikki vuodenajat huomioiden, koska Suomessa ympäristö muuttuu dramaattisesti talven ja kesän välillä. Viheralue, joka toimii vain kesäkuukausina, on puoli vuotta epäonnistunut ratkaisu. Laadukas suunnitelma ottaa huomioon lumisen talven, keväisen sulamiskauden, kesän käyttöpaineen ja syksyn värimaailman.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• Kasvillisuuden valintaa niin, että alueella on kiinnostavuutta ympäri vuoden: talvella oksakuvioita ja marjoja, keväällä kukintaa, kesällä varjoa ja syksyllä väriloistoa.
• Pinnoitteiden ja rakenteiden suunnittelua kestämään routaa, lunta ja aurauskalustoa.
• Hulevesiratkaisuja, jotka toimivat sekä kesän rankkasateilla että kevään lumien sulamisvesissä.
• Valaistussuunnittelua, joka tekee alueesta turvallisen ja viihtyisän myös pimeinä talvikuukausina.
• Talvikunnossapidon huomioimista jo suunnitteluvaiheessa, jotta auraus ja hiekoitus onnistuvat ilman ympäristöhaittoja.

Suomalaisessa ilmastossa kuusi vuodenaikaa, eli talvi, kevättalvi, kevät, kesä, syksy ja alkutalvi, muodostavat suunnittelun perustan. Kun kaikki vuodenajat on huomioitu, viheralue palvelee käyttäjiään jatkuvasti eikä vain muutaman kuukauden ajan.

Mitä eroa on yleis- ja toteutussuunnitelmalla viheralueilla?

Yleissuunnitelma ja toteutussuunnitelma ovat viheralueiden suunnittelun kaksi eri vaihetta, joilla on selkeästi eri tarkoitus. Yleissuunnitelma kuvaa kokonaisratkaisun periaatteet ja suunnat, kun taas toteutussuunnitelma on rakentamista varten laadittu yksityiskohtainen dokumentti.

Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma vastaa kysymykseen: mitä alueelle tehdään ja miten se jäsentyy? Se sisältää alueen käyttötarkoitukset, viheralueiden sijoittelun, kulkuyhteydet, kasvillisuusvyöhykkeet ja tärkeimmät rakenteet. Yleissuunnitelmaa käytetään päätöksenteon tukena, kaavoituksessa ja hankkeen jatkosuunnittelun pohjana. Se ei vielä riitä rakentamisen aloittamiseen.

Toteutussuunnitelma

Toteutussuunnitelma on rakentamisen suora ohje. Se sisältää tarkat piirustukset, mittaluvut, materiaalimäärittelyt, kasvillisuusluettelot, detaljisuunnitelmat ja työselostukset. Urakoitsija voi rakentaa kohteen toteutussuunnitelman perusteella ilman lisäkysymyksiä. Toteutussuunnitelma on yleissuunnitelmaa huomattavasti yksityiskohtaisempi ja vaatii enemmän suunnittelutyötä.

Lyhyesti: yleissuunnitelma kertoo mitä tehdään, toteutussuunnitelma kertoo miten se rakennetaan. Molemmat ovat tarpeellisia, mutta eri vaiheissa projektia.

Milloin kannattaa tilata kaupunkivihreän tietomallipohjainen suunnitelma?

Tietomallipohjainen suunnitelma kannattaa tilata silloin, kun kohde on laaja, monimutkainen tai kun suunnitelmaa tullaan hyödyntämään pitkäjänteisesti ylläpidon ja kehittämisen tukena. Tietomalli on digitaalinen, tietoa sisältävä kolmiulotteinen malli alueesta, joka päivittyy suunnittelun edetessä ja jää kohteen käyttöön myös rakentamisen jälkeen.

Tietomallipohjaisesta suunnittelusta hyötyvät erityisesti:

• Suuret puisto- ja viheraluehankkeet, joissa eri suunnittelualojen yhteensovittaminen on haastavaa.
• Kaupunkien ja kuntien infrahankkeet, joissa tietoa tarvitaan ylläpidon ja kunnossapidon tueksi vuosikymmenten ajan.
• Kohteet, joissa rakentaminen tapahtuu vaiheistettuna usean vuoden aikana.
• Hankkeet, joissa tilaaja haluaa visualisoida lopputuloksen jo ennen rakentamisen aloittamista.
• Kohteet, joissa eri suunnittelualat, kuten arkkitehtuuri, rakenne- ja talotekniikka sekä maisema-arkkitehtuuri, työskentelevät samassa mallissa.

Pienemmissä kohteissa, kuten yksittäisen pihan suunnittelussa, perinteiset piirustukset voivat riittää. Tietomallin hyöty kasvaa selvästi silloin, kun projektin koko, monimutkaisuus tai elinkaari sitä perustelee.

Haluatko nähdä, miten nämä periaatteet näyttävät käytännössä? Tutustu referensseihimme ja katso, millaisia kaupunkivihreän ratkaisuja olemme toteuttaneet eri puolilla Suomea.

Me VSU:lla suunnittelemme kaupunkivihreää Helsingistä Ouluun, pienistä pihoista laajoihin kaupunkitiloihin. Työmme pohjana on luonnon ymmärtäminen ja aito kiinnostus käyttäjien tarpeisiin. Meillä on RALA- ja ympäristösertifikaatti, ja käytämme työssämme nykyaikaisia tietomallipohjaisia menetelmiä. Jos sinulla on mielessä viheraluehanke tai haluat sparrata ideoita, ota meihin yhteyttä ja katsotaan yhdessä, miten voimme auttaa. Löydät lisää inspiraatiota myös referensseistämme.