Mitä puistosuunnittelu sisältää?

Puistosuunnittelu on prosessi, jossa suunnitellaan viihtyisiä, turvallisia ja toimivia viheralueita ihmisten käyttöön. Se kattaa kaiken lähtöselvityksistä ja osallistamisesta aina toteutussuunnitelmiin ja rakentamisen ohjaukseen saakka. Tässä artikkelissa käymme läpi puistosuunnittelun eri vaiheet, osallistujat ja huomioitavat tekijät käytännönläheisesti.

Mistä puistosuunnitteluprosessi käytännössä alkaa?

Puistosuunnitteluprosessi alkaa lähtötietojen keräämisellä ja alueen nykytilan selvittämisellä. Tähän kuuluvat maastokartoitukset, kasvillisuusinventoinnit, maaperätiedot sekä alueen käyttäjien tarpeiden kartoitus. Ilman kunnollista lähtötilanteen ymmärrystä suunnitelma ei vastaa todellista tarvetta.

Käytännössä prosessi käynnistyy usein tilaajan kanssa käytävällä aloituskokouksella, jossa sovitaan tavoitteista, aikataulusta ja budjetista. Sen jälkeen seuraa maastokäynti, jossa tutustutaan paikan päällä alueen erityispiirteisiin: topografiaan, olemassa olevaan kasvillisuuteen, kulkureitteihin ja ympäröivään rakennettuun ympäristöön.

Alkuvaiheen selvitykset voivat sisältää esimerkiksi:

• Kasvillisuus- ja puukartoituksen
• Maaperän ja kuivatuksen selvittämisen
• Liikenteellisten yhteyksien analysoinnin
• Käyttäjäryhmien tarpeiden kartoittamisen
• Kulttuurihistoriallisten arvojen tunnistamisen

Hyvä lähtötietopohja säästää aikaa ja rahaa myöhemmissä vaiheissa, koska suunnitelmat perustuvat todellisuuteen eikä oletuksiin.

Mitä eri suunnitteluvaiheita puistosuunnittelu sisältää?

Puistosuunnittelun vaiheet etenevät yleensä järjestyksessä: ensin laaditaan luonnos tai yleissuunnitelma, sitten kehittämis- ja hankesuunnitelma ja lopuksi rakentamisen mahdollistava toteutussuunnitelma. Jokainen vaihe tarkentaa edellistä ja vaatii tilaajan hyväksynnän ennen etenemistä.

Tyypillinen puistosuunnitteluprosessi etenee seuraavasti:

1. Lähtötietoselvitys ja inventointi – alueen nykytilan dokumentointi
2. Luonnossuunnittelu – vaihtoehtoisten ratkaisujen hahmottelu ja vertailu
3. Yleissuunnitelma – valitun ratkaisun kehittäminen, tilavaraukset ja toiminnot
4. Kehittämissuunnitelma – tarkempi suunnittelu esimerkiksi kaava- tai hanketasolla
5. Toteutussuunnitelma – rakentamisen edellyttämät yksityiskohtaiset piirustukset, detaljointi ja työselostukset
6. Rakentamisen aikainen ohjaus – suunnittelijan osallistuminen toteutukseen

Kaikki vaiheet eivät aina ole tarpeen. Pienemmissä kohteissa voidaan siirtyä suoraan toteutussuunnitteluun, kun taas laajat kaupunkipuistot vaativat useampia välivaiheita ja osallistamiskierroksia.

Keitä puistosuunnitteluun osallistuu?

Puistosuunnitteluun osallistuu useita eri tahoja: maisema-arkkitehti tai maisemasuunnittelija toimii pääsuunnittelijana, mutta prosessiin kuuluvat myös tilaaja, alueen käyttäjät, kunnan eri viranomaiset sekä muut asiantuntijat. Yhteistyö on puistosuunnittelun onnistumisen kannalta tärkeää.

Tavallisesti puistosuunnittelun osallistujat jakautuvat seuraavasti:

• Tilaaja – kunta, kaupunki, taloyhtiö tai muu toimeksiantaja, joka asettaa tavoitteet ja hyväksyy suunnitelmat
• Maisema-arkkitehti tai maisemasuunnittelija – vastaa kokonaissuunnittelusta ja koordinoi muita asiantuntijoita
• Käyttäjät ja asukkaat – osallistuvat suunnitteluun kyselyiden, työpajojen tai näyttelyiden kautta
• Rakennuttaja tai projektinjohto – vastaa toteutuksen organisoinnista
• Muut asiantuntijat – esimerkiksi geoteknikko, liikennesuunnittelija, valaistussuunnittelija tai ekologi tarpeen mukaan

Käyttäjien osallistaminen suunnitteluprosessiin tuottaa parempia tuloksia: kun alueen todelliset käyttäjät pääsevät kertomaan tarpeistaan, suunnitelma vastaa arjen vaatimuksia paljon paremmin kuin pelkästään pöydän ääressä laadittu ratkaisu.

Miten ekologiset arvot huomioidaan puistosuunnittelussa?

Ekologiset arvot huomioidaan puistosuunnittelussa jo lähtötietovaiheessa tunnistamalla alueen luontoarvot, kuten arvokkaat puuyksilöt, luontotyypit ja eliöstö. Suunnitteluratkaisut pyritään sovittamaan olemassa olevaan luontoon niin, että ekosysteemipalvelut vahvistuvat eikä luontokatoa synny.

Käytännön keinoja ekologisten arvojen huomioimiseen ovat muun muassa:

• Olemassa olevan kasvillisuuden, erityisesti vanhojen puiden, säilyttäminen
• Kotoperäisten kasvilajien suosiminen istutuksissa
• Hulevesien hallinta luonnonmukaisin menetelmin, kuten biosuodatuksella ja kosteikkoalueilla
• Pölyttäjille soveltuvien niittyalueiden ja kukkivien kasvien lisääminen
• Eliöstölle tärkeiden yhteyksien, kuten viherverkostojen, turvaaminen
• Vieraslajien torjunta ja hallinta

Ekologisesti suunniteltu puisto on myös kustannustehokas pitkällä aikavälillä: luonnonmukaiset ratkaisut vaativat usein vähemmän ylläpitoa kuin intensiivisesti hoidetut perinteiset viheralueet.

Mitä puistosuunnittelussa tulee huomioida eri vuodenaikojen kannalta?

Puistosuunnittelussa tulee huomioida kaikki vuodenajat, koska puisto on parhaimmillaan käytössä ympäri vuoden. Suomessa tämä tarkoittaa, että puiston toimivuus, turvallisuus ja viihtyisyys on varmistettava niin kesällä kuin talvella, ja myös siirtymäkaudet keväällä ja syksyllä on otettava huomioon.

Eri vuodenajat tuovat omat vaatimuksensa:

• Talvi – lumenkasauspaikat, talvikunnossapidon reitit, liukkauden torjunta, talvivalaistus ja mahdolliset talviaktiviteetit kuten luistinradat tai pulkkamäet
• Kevät – sulamisvesien hallinta, kuivatusratkaisut, aikainen käytettävyys
• Kesä – varjostus, istumapaikat, leikkialueet, tapahtumamahdollisuudet ja kasvillisuuden sesonkihuippu
• Syksy – lehtien keruu ja kompostointi, värimaailman hyödyntäminen, valaistuksen merkitys pimetessä

Kasvillisuusvalinnat ovat tässä keskeisessä roolissa. Monipuolinen kasvilajisto tarjoaa kiinnostavan ympäristön ympäri vuoden: kevätkukkijat, kesän vehreys, syksyn värit ja talven marjat tai mielenkiintoinen runkorakenne lumisessa maisemassa.

Haluatko nähdä, miten nämä periaatteet näkyvät käytännön toteutuksissa? Tutustu referensseihimme ja katso, millaisia puistoja ja viheralueita olemme suunnitelleet.

Milloin puistosuunnittelussa kannattaa hyödyntää tietomallia?

Tietomallipohjainen suunnittelu on hyödyllinen erityisesti suuremmissa ja monimutkaisemmissa puistohankkeissa, joissa useat suunnittelijat työskentelevät samanaikaisesti tai joissa rakentamisen tarkkuusvaatimukset ovat korkeat. Tietomalli tuo selkeyttä suunnitteluun, parantaa koordinaatiota ja vähentää virheitä rakentamisvaiheessa.

Tietomallin hyötyjä puistosuunnittelussa ovat:

• Eri suunnittelualojen, kuten maisema-, rakenne- ja sähkösuunnittelun, yhteensovittaminen yhdessä mallissa
• Kolmiulotteinen visualisointi, joka auttaa tilaajaa ja käyttäjiä hahmottamaan lopputuloksen jo suunnitteluvaiheessa
• Määrälaskennan helpottuminen ja kustannusarvioiden tarkkuuden paraneminen
• Muutosten hallinta: kun yhtä kohtaa muutetaan, muutokset päivittyvät koko malliin
• Valmiin mallin hyödyntäminen ylläpidon tukena hankkeen valmistuttua

Pienemmissä kohteissa, kuten yksittäisen asuinalueen leikkipuistossa, perinteiset 2D-piirustukset voivat olla riittäviä. Tietomallin käyttöönottoa kannattaa harkita erityisesti silloin, kun hankkeessa on useita osapuolia, tiukka aikataulu tai vaativa tekninen toteutus.

Puistosuunnittelun kenttä on laaja, ja jokainen hanke on erilainen. Meillä VSU:lla teemme puistosuunnittelua lähtötietoselvityksistä toteutussuunnitteluun, ja käytämme tietomallipohjaista suunnittelua osana arkipäiväistä työtämme. Lähestymme jokaista hanketta avoimin silmin ja kuuntelemme tarkasti, mitä sinä ja alueesi käyttäjät tarvitsevat.

Oletko kiinnostunut näkemään, millaisia puistoja ja viheralueita olemme toteuttaneet? Selaa referenssejämme ja löydä inspiraatiota omaan projektiisi. Tai jos sinulla on jo hanke mielessä, ota meihin yhteyttä ja jutellaan lisää.