Miten maisemarakentaminen huomioidaan kaavoitusvaiheessa?

Maisemarakentaminen huomioidaan kaavoitusvaiheessa sisällyttämällä viheralueet, ekologiset yhteydet ja maisemarakentamisen reunaehdot osaksi kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä jo suunnittelun alkuvaiheessa. Tämä edellyttää maisema-arkkitehdin osallistumista prosessiin varhain, ei vasta toteutussuunnittelun kynnyksellä. Seuraavissa osioissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, jotka rakennuttajien, kuntien projektinjohdon ja kiinteistökehittäjien kannattaa tuntea.

Mitä maisemarakentamiselle tapahtuu, jos sitä ei huomioida kaavoituksessa?

Jos maisemarakentaminen jätetään kaavoitusvaiheessa huomiotta, viheralueiden sijoittelu, laajuus ja laatu jäävät sattumanvaraisiksi. Kaavaan ei synny sitovia määräyksiä viherrakenteen toteuttamisesta, jolloin rakentamisen paineet syrjäyttävät helposti puistot, istutusalueet ja ekologiset käytävät. Lopputuloksena syntyy ympäristö, joka ei vastaa asukkaiden, käyttäjien eikä luonnon tarpeita.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että toteutusvaiheessa ei enää ole tilaa tai budjettia korjata suunnittelun puutteita. Viheralueet kutistuvat minimiin, hulevesienhallinta hoidetaan teknisillä ratkaisuilla luonnonmukaisten sijaan, ja kaupunkikuva jää köyhäksi. Alueen arvon kehittyminen ja asukkaiden viihtyvyys kärsivät pitkälle tulevaisuuteen.

Maankäytön suunnittelussa tehdyt valinnat ovat usein peruuttamattomia. Kun tonttirakenne, katuverkko ja rakennusoikeudet on lyöty lukkoon, viheralueiden lisääminen jälkikäteen on kallista ja monesti mahdotonta ilman merkittäviä muutoksia koko kaavarakenteeseen.

Missä kaavoitusvaiheessa maisema-arkkitehti tulisi ottaa mukaan?

Maisema-arkkitehti tulisi ottaa mukaan kaavoitukseen viimeistään yleiskaavavaiheessa, mieluiten jo lähtökohtaselvitysten sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnan yhteydessä. Mitä aikaisemmin maisema-arkkitehtuuri on edustettuna suunnittelutiimissä, sitä paremmin viherrakenne, topografia ja luontoarvot voidaan kytkeä osaksi koko kaavan perusratkaisua.

Yleiskaavavaiheessa maisema-arkkitehti osallistuu viherverkoston, virkistysalueiden ja maisemallisesti merkittävien alueiden rajaamiseen. Nämä ratkaisut ohjaavat suoraan asemakaavan laadintaa: jos viheralueet on mitoitettu ja sijoitettu oikein jo yleiskaavassa, asemakaava voi tarkentaa niiden sisältöä ja käyttötarkoitusta ilman, että koko rakennetta tarvitsee kyseenalaistaa.

Asemakaavavaiheessa maisema-arkkitehdin rooli on konkretisoida viheralueiden suunnittelu kaavamerkinnöiksi ja määräyksiksi. Tässä vaiheessa päätetään esimerkiksi istutusalueiden sijainnista, säilytettävästä kasvillisuudesta ja hulevesiratkaisujen periaatteista. Myöhäinen osallistuminen tarkoittaa, että maisema-arkkitehti joutuu sopeutumaan jo tehtyihin ratkaisuihin sen sijaan, että voisi vaikuttaa niihin.

Mitä maisemarakentamiseen liittyviä merkintöjä asemakaavaan voidaan sisällyttää?

Asemakaavaan voidaan sisällyttää useita maisemarakentamista ohjaavia merkintöjä ja määräyksiä, jotka velvoittavat toteuttamaan viheralueet tietyllä tavalla. Näitä ovat muun muassa istutettavat alueet, säilytettävä kasvillisuus, viherkatot, hulevesien käsittelyalueet sekä määräykset puiden suojaetäisyyksistä ja istutustiheydestä.

Yleiset viheralue- ja istutusaluemerkinnät

Kaavaan voidaan osoittaa puistot, leikkialueet, lähivirkistysalueet ja istutettavat alueet omilla kaavamerkinnöillään. Näihin voidaan liittää määräyksiä, jotka ohjaavat alueiden käyttötarkoitusta, kasvillisuuden tyyppiä tai hoidon tasoa. Merkinnät voivat myös velvoittaa säilyttämään olemassa olevia arvokkaita puita tai kasvillisuusryhmiä.

Rakentamista ohjaavat maisemamääräykset

Rakentamismääräykset voivat koskea esimerkiksi tonttien vihertehokkuutta, viherkattoja tai hulevesien imeyttämistä. Kaavamääräyksillä voidaan myös rajata maanpinnan muokkausta, suojata näkymiä tai edellyttää tiettyä kasvillisuuden peittävyyttä. Nämä määräykset ovat juridisesti sitovia ja ohjaavat suoraan rakentamisen lupaprosessia.

Miten ekologiset arvot ja viherverkosto otetaan huomioon kaavassa?

Ekologiset arvot ja viherverkosto otetaan kaavassa huomioon tunnistamalla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ja yhteydet sekä osoittamalla ne kaavamerkinnöillä suojatuiksi tai kehitettäviksi. Ekologinen verkosto muodostuu ydinluontoalueista, niitä yhdistävistä käytävistä ja askelkivistä, jotka mahdollistavat lajien liikkumisen alueiden välillä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaavoituksen yhteydessä laaditaan luontoselvityksiä ja maisema-analyysiä, joiden pohjalta viherrakenne suunnitellaan. Kaavamerkinnöillä voidaan suojella arvokkaita luontotyyppejä, osoittaa ekologisia yhteyksiä ja velvoittaa huomioimaan luonnon monimuotoisuus rakentamisessa.

Viherverkoston jatkuvuus on erityisen tärkeää kaupunkirakenteen tiivistyessä. Yhtenäinen viherverkko ei ainoastaan tue luonnon monimuotoisuutta, vaan parantaa myös hulevesienhallintaa, hillitsee kaupunkien lämpösaarekeilmiötä ja lisää alueen viihtyisyyttä. Meille VSU:lla luonto on suunnittelun peruslähtökohta, ja ekologisten arvojen kytkeminen osaksi kaavatyötä on keskeinen osa asiantuntijapalvelujamme.

Kuka vastaa maisemarakentamisen toteutumisesta kaavan valmistumisen jälkeen?

Kaavan valmistumisen jälkeen maisemarakentamisen toteutumisesta vastaavat ensisijaisesti rakennuttaja tai maanomistaja rakennusluvan ehtojen mukaisesti sekä kunta kaavamääräysten valvonnassa. Vastuu jakautuu eri osapuolille sen mukaan, onko kyse yleisistä alueista vai yksityisistä tonteista.

Yleisten viheralueiden, kuten puistojen ja virkistysalueiden, toteuttaminen ja ylläpito kuuluvat kunnalle. Kunta vastaa siitä, että kaavaan merkityt viheralueet toteutetaan kaavamääräysten mukaisesti ja että niitä hoidetaan asianmukaisesti. Rakennusvalvonta valvoo, että yksityiset rakennushankkeet noudattavat kaavamääräyksiä istutusalueiden ja viherrakentamisen osalta.

Yksityisillä tonteilla vastuu siirtyy tontinhaltijalle. Rakennusluvassa voidaan asettaa ehtoja, jotka velvoittavat toteuttamaan istutukset, hulevesiratkaisut tai muut maisemarakentamisen toimenpiteet ennen rakennuksen käyttöönottoa. Ilman selkeitä kaavamääräyksiä ja rakennuslupaehtojen seurantaa velvoitteet jäävät kuitenkin helposti toteutumatta.

Toteutuksen laadun varmistamiseksi on suositeltavaa, että maisema-arkkitehti osallistuu myös toteutussuunnitteluun ja rakentamisen valvontaan kaavan valmistumisen jälkeen. Näin varmistetaan, että kaavoitusvaiheessa asetetut tavoitteet siirtyvät käytäntöön eivätkä jää pelkiksi merkinnöiksi kartalla.

Haluatko kuulla lisää siitä, miten voimme tukea kaavoitushankkeitasi maisema-arkkitehtuurin asiantuntemuksella? Tutustu meihin ja ota yhteyttä.